Ja nyt jatkoa pitkästä aikaa! Hieman pitempi osa kuin yleensä koska mukana taas taloesittelyä sun muuta. :D


Talon oli vallannut flunssa, se kuului joka talveen.


Myös perijäämme oli se iskenyt. Lucas fiksuna poikana käytti tilaisuutta hyväkseen:


"Äiti kuule. Oot varmaan huomannu että mulla ja iskällä on aika paha flunssa. Nii kato uskon että tää talo on homeessa, ja se tän aiheuttaa. Näin yhen hienon talon myynnissä. Se oli paljo hienompi mitä tää. Kävin kattoos sitä ja allekirjotin jo paperitki. Ajattelin muuttaa siihen yksin?"


"Voi, kultsi ethän sä sinne yksin muuta! Me tullaan isäs kans mukaan. Alas kantaa tavaroita autoon!"


Liam vietti kirpeää talvista aamua kylvyssä, eikä tiennyt Doriksen ja Lucasin muutto aikeista mitään, eikä myöskään kissa joka hengaili hiekkalaatikolla. :D



Kylvystä tullessaan Liam huomasi talon olevan jotenkin tyhjä. Ja näki Doriksen ja Lucasin lähtevän auto täynnä tavaraa. "Ei kai sitä muuta voi ku lähteä seuraamaan niitä kissojen kans" Liam ajatteli.

__________________________________________________________________________

Liam päätyi tälläisen talon pihaan kissojensa kanssa.


Talo ulkoa, kuten voittekin nähdä. :D


Astutaan sisään portista...


ja ovesta. Saavumme..


Pieneen olohuoneeseen.


Olohuoneen ja keittiön välissä on pieni tila jossa säilytetään mamsteria(? vai mikä se nyt oli :D)


Ja mamsteri tilan vieressä keittiö


Tästä huoneesta pääsemme aulaan Kanelin johdatuksella


Aulassa säilytetään kaikkea mikä ei ole mahtunut muualle.


Sieltä menee kaksi ovea


makuuhuoneeseen ja.......


maailman pienimpään vessaan, josta en oikeen saanut kunnollista kuvaa, siellä on kyllä pönttökin. :D


Aulasta kierreportaat ylös ja...


Olemme huoneessa jossa ei ole muutakuin ovia.


Yksi menee (tulevien) lasten makuuhuoneeseen


Yksi vauvalle tarkoitettuun huoneeseen


Ja vielä yksi kylppäriin.


Siirrymme ulos. Tässä kasvihuone.


Lampi & teepaikka


Uima- ja poreallas
________________________________________________________________________


Siinä oli siis talo. Huomaamme että toisella puolella naapurustoa miehet ovat vieläkin rumempia!


BlueBerry, pieni musta kissanpentumme, kasvoi.


Lucaskin oli innostunut laittamaan ruokaa uudessa keittiössä.


Liam oli innostunut vähän liikaakin, ja meinasikin polttaa koko talon ensimmäisenä päivänä.


Arskakin (mamsterin nimi) oli vaarassa, mutta onneksi palo....nainen tuli apuun. :D


"Tästä lähtien talossa sitten syödään vain muroja...."


Vuodet, tai oikeastaan päivät kuluivat ja oli Doriksen ja Liamin aika kasvaa vanhuksiksi ja Lucasista tulisikin jo aikuinen.


Liamin ilmeestä päätellen hän ei olisi vielä halunnut rupsahtaa.


Doris oli siinä rajoilla. :D


Ja kuva vielä Lucasista joka ei nähtävästi halunnut nähdä itseään aikuisena. Takana näettekin jo vanhentuneet pariskunnan.


Doris.... Rupsahti.... Jopa leuasta. No ihan nätti muorihan siinä on!


Liamin silmät meni koko ajan vain pienemmiksi. :D


Ja Lucas taas. Hänestä tuli oikein komea, mielestäni. :)) Hieman mitätön ylähuuli mutta eipä tuo nyt haittaa.


Lucas kutsui Janinan vanhan tuttunsa kylään.


He siirtyivät sisälle, siellä oli valoisampaa. Eikä tulisi niin pimeitä kuvia. :D Kissojen hiekkalaatikko haisi vieressä, romanttista eikö totta?


Heidän mielestä se nähtävästi oli nimittäin tässä parin ensisuudelma. ♥


Poseposee. :D Ja kerrotaanpa hieman tästä Janinasta: Ammatiltaan supertähti, urheilu alalla. Horoskoopiltaan skorpioni. Vihaa punahiuksisia ihmisiä. Hurahtaa taas blondeihin miehiin joilla on lihaksiakin. Suosio tavoitteenaan.


Janina muutti taloon, ja he saivat Lucasin kanssa talon "päämakuuhuoneen".


Vanhukset häädettiin kerrossänkyyn. :D


Yhden yhteisen yön jälkeen Janinalle tulikin jo pahoinvointia.


"Vai että vauva!?" "Juu, niin se taitaa nyt olla."


Liam aloitti "Kuules poika, nyt kun teille on vauvakin tulossa ja talo ei ole kovinkaan suuri, olisimme äitisi kanssa hieman tiellä. Taidamme muuttaa.." Lucas: "No ei kai siinä nyt muutakaan voi.."


"Koita pärjätä poika. Ja muista että jos vaimo alkaa ryppyilemään, voit tulla aina meidän luokse"


Doris ja Liam suuntasivat siis omalle tontilleen.


"Kulta, kun nyt on vauvakin tulossa niin....


...eikö olisi aika mennä edes kihloihin?"


Janina suostui, tietty.


Se oksenteluhan ei siihen loppunut. Ja Lucas oli aina se joka siivosi.


Perheen vanhin kissa herra Kaneli jätti jälkeensä vain uurnan. ♥


Koska raskaus olikin jo odotettua pidemmällä piti naimisiinkin kiirehtiä, Janina ei olisi enään muutaman kuun päästä sopinut mekkoonsa.


*Pusu*


Vauva ilmoittelikin jo tulostaan. Näissä vaatteissa ei kyllä masu näy... Hmmm....


Thadaa! Parempi, pyjamassa ainakin näkyi. :D


"Kulta, älä nyt rasita itseäsi, ota rauhallisesti. Lähden nyt töihin." "Juu, juu..."


Lucas siis lähti töihin, hän oli musiikki alalla.


Kimppakyyti auto kurvasi pihasta, ja silloin Janina kähti omiin töihinsä. Lucas ei saisi tietää mitään. :D


Kaikki olivat töissä, ja minulla itsellä oli henkilökohtaisesti tylsää. Otin siis kuvan kun kissa oli hiekkalaatikolla. Kissan ilme! ;DD


Masu kasvoi, ja kasvoi.


Ja sitten tulikin jo synnytyksen aika. Eikä miestä näkynyt missään.


Mies ja vauva tupsahtivat suunnilleen samoihin aikoihin olohuoneeseen. Vauva oli poika, nimeksi annettiin Travis. Ruskeat silmät (olen jo kyllästynyt niihin :D) ja vaaleat hiukset.


Seuraavat kuukaudet kuluivat kiireisissä tunnelmissa. Suihkukin hajosi juuri täydellisellä hetkellä. Eikä Lucas ollut mikään mekaniikkanero.


Janina taas vaihteli Travisin vaippoja tiuhaan tahtiin, odottaessaan tälle jo pikkusisarusta. Nopeaa toimintaa. :D
________________________________________________________________________

Siinä osa 29! Toivottavasti piditte edes vähän. :) Kommentteja, kiitooos!